Rostujávri - Pimpelfiske och handredskapsfiske

Rostujärvi ei ole erämaata

Alue on saamelainen kulttuurimaisema…

On vaikea kuvailla poronhoitoa elinkeinona. Monien mielestä poronhoito on karjataloutta, toiset yhdistävät sen metsästykseen, ja eräät ihmiset yhdistävät porotalouden molempiin. Mutta poronhoito ei ole kumpaakaan. Poronhoito on eräänlaista ”pastoralismia” tai paimentolaista laiduntamista. Porojen vuodenaikojen mukaiset vaellukset kesä-, syys-, talvi-, ja kevätlaitumien välillä määräävät paliskuntien elämänrytmin.

Saamelaiset ovat kesyttäneet poroja ja harjoittaneet poronhoitoa hyvin kauan. Vanhat historialliset tekstit kertovat että saamelaiset olivat jo 800-luvulla kehitttäneet villiporon metsästystekniikan, joka perustui houkutinporojen käyttöön. Poro oli jo kauan sitten käytössä myös veto- ja kantoeläimenä. Tämän lisäksi villiporon metsästys oli muinaisen pyyntiyhteiskunnan taloudellinen perusta.

Metsästäjästa poronhoitajaksi

Villiporon saanti laski merkittävästi 1500 ja 1600-luvulla. Saamelaiset siirtyivät vähitellen paimentolaisiksi poronhoitajiksi. Tämä menetelmä vaatii laajoja laitumia ja säännöllistä muuttamista eri laitumille vuodenaikojen vaihtelujen mukaan.

Perinteinen porotalous oli intensiivistä. Poromiehet valvoivat laumaansa tarkasti. Talous perustui siihen, että itse kukin pystyi elättämään itsensä ja ennenkaikkea poronsa. Porot merkitsivät sekä ruokaa, vaatteita että kuljetusvälinettä. Perinteisessä porotaloudessa ei juuri tarvittu käteistä rahaa.

Rennäringen Rostujávri - Pimpelfiske och handredskapsfiske

Paimentolainen laiduntaminen

Vaikka paljon onkin muuttunut, on nykyaikainen porotalous yhä vieläkin eräänlaista perinteistä pastoralismia. Porot vaeltavat,ne kuljetetaan tai ajetaan eri laidunmaille.Kaikilla laitumilla on omat erityisominaisuutensa. Yksi laidunmaa on erityisen arvokas juuri kesälaiduntaa varten, kun taas toinen alue soveltuu parhaiten talvilaiduntaan. Yhtä laidunmaata ei voi noin vain korvata toisella. Sään ja rehunsaannin vaihtelut muuttavat laitumien käyttömahdollisuuksia vuodesta toiseen.

Laitumet ja rehunsaanti eri vuodenaikoina ovat siis tärkein perusvoimavara. Porolauma puolestaan on verrattavissa sadonkorjaajaan. Porot turvaavat omistajiensa elannon ja synnyttävät lisäksi sosiaalisia arvoja ja muodostavat kulttuuri-identiteetin perustan. Samalla tavalla voi sanoa että kalakanta on rannikko-ja kalastussaamelaisten kulttuurin perusta.Kalastuslaivat ja kalastajat ovat tässä vertauksessa rannikko-ja kalastussaamelaisten elannon ja kulttuurin sadonkorjaajia.

Pitkät muuttoretket

Poronhoito on paimentolaista laiduntamista, joka tarvitsee laajat laidunta-alueet. Porojen laidunmaiden väliset vaellusreitit vaihtelevat eri paliskunnissa. Tunturipaliskuntien porojen vaellusreitit ovat pisimmät. Kun taas etelämmässä, metsäalueilla toimivat paliskunnat siirtävät porojaan lyhyempiä matkoja havumetsäalueilla.

Paliskunta on maantieteellisesti rajoittunut porojen laidunalue, joka periaatteessa ulottuu tuntureilta rannikolle. Ruotsissa on 51 paliskuntaa, joista kymmenen toimii metsäalueilla.

Rostujávria ympäröivät alueet ovat Lainiovuoman ja Könkämän tunturipaliskuntien laidunmaita. Paliskunnat muuttavat porolaumansa Norjan rannikon kesälaitumilta talvilaitumille Kiirunan kunnan eteläosiin. Porot kulkevat muuton yhteydessä lähes 200-250 kilometriä.

Porotalous on Kiirunan kunnan vanhin elinkeino ja yhä vieläkin tärkeä osa kunnan elinkeinoelämää. Kiirunan kunta on pinta-alaltaan läänin suurin, ja kunnassa on eniten poroja ja aktiivisiä poronhoitajia. Porotalous kunnan seitsemässä paliskunnassa työllistää noin 250-300 henkilöä ja sen lisävaikutuksilla on työllisyyden kannalta ratkaiseva merkitys. Porotalous on myös tärkeä julkisen ja yksityisen alan palvelujen säilyttämiseksi haja-asutusalueilla

Rennäringen Rostujávri - Pimpelfiske och handredskapsfiske

Monta tehtävää

Porotaloudella on monta tehtävää ja muotoa. Saamelaisten kannalta poronhoidon tärkein tehtävä on vaalia saamelaisten maaoikeuksia ja oikeutta luonnonvaroihin ja elinkeinotuotantoon mutta se merkitsee myös sosiaalista ja kulttuuriin pohjautuvaa yhteenkuuluvuutta. Se on saamelaisen kielen ja kulttuurin tärkein perusta. Poronhoito on niin kutsuttu monitoiminnallinen elinkeino, josta vuosisatojen kuluessa on muodostunut tunturien ja metsän ekosysteemin luonnollinen osa ja on myös tarpeen, jotta nämä ekosysteemit säilyisivät avoimina laidunmaina. Poronhoito turvaa kasvuston moninaisuuden ja säilyttää poron ja jäkäläkasvuston välisen tasapainon metsämaisemassa.

Poronhoito vaalii myös suuria luonto- ja kulttuuriarvoja. Poro on tässä yhteydessä varteenotettava isojen riistaeläinten ruokavara. Siksi poro on tärkeä myös elinvoimaisten riistaeläinkantojen säilymiseksi tunturi-ja metsäalueilla. Tämän lisäksi poronhoito on varteenotettava osa alueen taloutta ja myös osa sen omaleimaisuutta. Saamelaiset ja poronhoito ovat, hyvässä ja huonossa mielessä, yksi tärkeimpiä tunturimaailman turistihoukuttumia.

Vinterfiske Pimpelfiske

Talvikalastus

Pilkkiminen kevätauringon paisteessa tai purevassa lumipyryssä.

Lue lisää
Sommarfiske Rostujávri

Kesäkalastus

Rajattomia mahdollisuuksia kesäkalastajille. Ikimuistoisia elämyksiä!

Lue lisää
Stuganläggning vildmarkscamp Rostujávri

Erämaaleiri

Tervetuloa Ruotsin pohjoisimpaan erämaaleiriin nauttimaan luonnosta.

Lue lisää
Konferensstuga Rostujávri

Kokoustilat

Kokoustilat omassa rakennuksessa jopa 24 hengen ryhmille.

Lue lisää